Mitä vanhan talon lämmitysjärjestelmän uusimisessa kannattaa ottaa huomioon?

Vanhan talon lämmitysjärjestelmän uusimisessa tärkein lähtökohta on talon lämmönjako. Jos talossa on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys, vaihtoehtoja ovat maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu. Suoran sähkölämmityksen taloon sopii yleensä ilmalämpöpumppu nykyisen lämmityksen rinnalle (Motiva).

Toinen iso kysymys on talon energiankulutus: mitä enemmän energiaa talo kuluttaa, sitä kannattavampi maalämpö on (Motiva). Tässä artikkelissa käydään läpi eri vaihtoehdot, öljylämmityksestä luopumisen käytännön asiat, luvat ja kotitalousvähennys sekä se, miten lämmitysremontti kannattaa viedä läpi.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen

• Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu tarvitsevat vesikiertoisen lämmönjaon. Ilmalämpöpumppu ei voi olla talon ainoa lämmitysmuoto.
• Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullisin mutta yleensä kallein hankkia. Se kannattaa etenkin taloissa, joiden energiankulutus on suuri.
• Energiakaivon poraaminen vaatii rakentamisluvan.
• Öljylämmityksestä luopuva saa kotitalousvähennystä 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 euroa henkilöltä vuodessa, vuoden 2027 loppuun. Öljylämmitys on silloin poistettava kokonaan.
• Valtion avustuksen haku öljylämmityksestä luopumiseen päättyi 25.5.2026.

Lämmönjako ratkaisee lämmitysjärjestelmän uusimisen vaihtoehdot

Lämmönjako on joko vesikiertoinen, jolloin lämpö kulkee pattereihin tai lattiaan veden mukana, tai suora sähkölämmitys, jolloin huoneissa on esimerkiksi omat sähköpatterit. Lämmönjako kertoo, mitkä lämmitysjärjestelmät taloon ylipäätään sopivat (Motiva).

Vesikiertoisessa talossa nykyistä patteri- tai lattiaverkostoa voidaan yleensä hyödyntää, mutta sen kunto ja toimivuus kannattaa tarkistaa samalla. Kun lämmönlähde vaihtuu, verkoston säätö on käytävä läpi, jotta lämpö jakautuu tasaisesti kaikkiin huoneisiin.

Laske hinta-arvio lämmitysjärjestelmän uusimiselle helposti hintalaskurillamme!

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?

Molemmat sopivat vesikiertoiseen taloon. Ero on lämmönlähteessä ja siinä, miten järjestelmä toimii kovilla pakkasilla.

Maalämpö kerää lämmön kallioon, maaperään tai vesistöön asennetulla keruupiirillä. Se on energiatehokas ja käyttökustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, mutta investointi on suuri. Maalämpö kannattaa etenkin taloissa, joiden energiankulutus on suuri. Pienemmässä talossa ilma-vesilämpöpumppu voi tulla kokonaisuutena edullisemmaksi, jos maalämmön suurempi hankintahinta ei maksa itseään takaisin (Motiva).

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmön ulkoilmasta, joten porakaivoa ei tarvita. Hankinta on maalämpöä edullisempi, mutta teho ja hyötysuhde heikkenevät ulkoilman kylmetessä. Kovimmilla pakkasilla lisälämpö tuotetaan yleensä sähkövastuksella tai muulla lämmitysjärjestelmällä. Sähkövastuksen käyttö nostaa sähkönkulutusta ja käyttökustannuksia maalämpöön verrattuna. Ilma-vesilämpöpumppu sopii pienen tai keskisuuren energiankulutuksen taloihin, ja sitä käytetään usein kohteissa, joihin energiakaivolle ei saada lupaa (Motiva).

Ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu vanhassa talossa

Ilmalämpöpumppu lämmittää sisäilmaa, mutta ei tuota lämmintä käyttövettä eikä voi olla talon ainoa lämmitysmuoto. Sähkölämmitteisessä talossa se voi pienentää lämmityskustannuksia jopa 30–40 %. Paras hyöty saadaan, kun sillä korvataan kalliimmalla tavalla tuotettua lämpöä, esimerkiksi suoraa sähkölämmitystä tai öljyä. Avoin pohjaratkaisu auttaa lämmön leviämistä, ja monihuoneisessa talossa voi tarvita useamman sisäyksikön (Motiva).

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talosta poistettavasta ilmasta, joten se edellyttää koneellista ilmanvaihtoa ja sopii parhaiten vesikiertoiseen lämmönjakoon. Uudessa talossa se voi tuottaa jopa 80–90 % lämmöstä, mutta 1970-luvun talossa osuus voi jäädä alle 50 %:n. Silloin maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu on todennäköisesti kannattavampi (Motiva).

Mitä öljylämmityksestä luopuessa pitää tehdä?

Öljylämmityksestä luopuessa vanha järjestelmä puretaan: kattila, poltin, putket ja säiliö poistetaan, ja tilalle asennetaan uusi lämmitysjärjestelmä (Verohallinto).

Öljysäiliöstä vastaavat kiinteistön omistaja ja haltija. Käytöstä poistettava säiliö on tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä, ja täyttöputki tulpattava tai säiliön käyttö estettävä muuten. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat edellyttää maanalaisen säiliön poistamista putkineen. Pohjavesialueella maanalainen pinnoitettu säiliö on poistettava. Poistosta laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan pelastusviranomaiselle ja tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaiselle (Pidä huolta öljysäiliöstäsi -esite 2021).

Säiliön poistoon liittyvät määräykset vaihtelevat kunnittain, joten oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta kannattaa tarkistaa ne ennen töiden aloittamista.

Tarvitaanko lämmitysjärjestelmän vaihtoon lupa?

Energiakaivon poraaminen maalämpöä varten vaatii rakentamisluvan. Myös vesistöön asennettava keruupiiri vaatii rakentamisluvan, vesialueen omistajan luvan ja mahdollisesti vesilain mukaisen luvan. Vaakasuora keruupiiri voi olla vaihtoehto, jos tontti on riittävän suuri (Motiva).

Lupakäsittely vie aikaa, joten luvan hakeminen kannattaa aloittaa heti, kun maalämpö on valittu. Oman kunnan rakennusvalvonnasta saa tiedon lupaprosessista ja liitteistä.

Paljonko kotitalousvähennystä lämmitysremontista saa?

Lämmitysjärjestelmän uusiminen sekä maalämmön ja ilmalämpöpumpun asentaminen omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon oikeuttavat kotitalousvähennykseen, jos lämmitystavan muutokseen ei ole saatu energia-avustusta. Vähennys koskee vain työn osuutta, ei tarvikkeita (Verohallinto).

Lähde: Verohallinto.

Esimerkki: Jos öljylämmityksestä luopuvan remontin työn osuus on 6 000 euroa, vähennys on 60 % eli 3 600 euroa, josta vähennetään 150 euron omavastuu. Vähennykseksi jää 3 450 euroa. Samasta työsummasta tavallinen vähennys olisi 40 % eli 2 400 euroa ja omavastuun jälkeen 2 250 euroa, mutta enimmäismäärä rajaa sen 2 100 euroon.

Korotettu vähennys edellyttää, että öljylämmitys poistetaan kokonaan ja uusi järjestelmä ei käytä fossiilista polttoainetta. Hyväksyttyjä ovat esimerkiksi maalämpö, ilma-vesilämpö, kaukolämpö, pelletti ja sähkölämmitys sekä ilmalämpöpumpun ja sähkölämmityksen yhdistelmä. Jos öljykattila jätetään esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalle varalämmitykseksi, kyse on tavallisesta perusparannuksesta ja vähennys on enintään 2 100 euroa. Jos öljysäiliön poisto ei ole mahdollista ilman kantavien rakenteiden purkamista tai ympäristöviranomainen on myöntänyt poikkeusluvan, korotetun vähennyksen voi silti saada (Verohallinto).

Valtion avustuksen haku öljylämmityksestä luopumiseen päättyi 25.5.2026. Jos avustus on myönnetty, samasta työstä ei saa kotitalousvähennystä (Elinvoimakeskus; Verohallinto).

Näin etenee vanhan talon lämmitysremontti

1. Selvitä talon lähtötilanne. Kirjaa nykyinen lämmitysmuoto, lämmönjako, ilmanvaihto ja vuotuinen energiankulutus. Ne ratkaisevat, mitkä vaihtoehdot ovat realistisia.
2. Vertaa vaihtoehtoja kokonaiskustannuksena. Hankintahinnan lisäksi kannattaa arvioida käyttökustannukset useamman vuoden ajalta. Halvin hankinta ei välttämättä ole edullisin pitkällä aikavälillä.
3. Tarkista luvat ja määräykset. Maalämmössä rakentamislupa, öljylämmityksestä luovuttaessa säiliön poistoa koskevat kunnan määräykset.
4. Pyydä tarjous, jossa työ ja tarvikkeet on eritelty. Kotitalousvähennys lasketaan työn osuudesta, joten erittely tarvitaan verotusta varten.
5. Ajoita työt. Lämmitysjärjestelmän vaihto on helpointa tehdä lämmityskauden ulkopuolella. Luvat ja asennusaikataulut kannattaa sovittaa ajoissa.
6. Säädä ja huollata. Uusi järjestelmä kannattaa säätää huolellisesti käyttöönotossa ja huoltaa säännöllisesti, jotta se toimii suunnitellulla hyötysuhteella.

Usein kysytyt kysymykset lämmitysjärjestelmän uusimisesta

Mikä on paras lämmitysjärjestelmä vanhaan omakotitaloon?
Se riippuu talon lämmönjaosta ja energiankulutuksesta. Vesikiertoiseen ja paljon energiaa kuluttavaan taloon maalämpö on usein kannattavin, pienempään ilma-vesilämpöpumppu. Suoran sähkölämmityksen taloon sopii yleensä ilmalämpöpumppu nykyisen lämmityksen rinnalle.

Voiko suoran sähkölämmityksen talon muuttaa maalämmölle?
Voi, mutta silloin taloon on rakennettava vesikiertoinen lämmönjakoverkosto, mikä on iso ja kallis remontti. Edullisempi tapa pienentää lämmityskuluja on usein ilmalämpöpumppu sähköpattereiden rinnalle.

Pitääkö öljysäiliö poistaa maasta?
Ei aina, mutta usein. Säiliö on tyhjennettävä ja sen käyttö estettävä. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat edellyttää maanalaisen säiliön poistamista, ja pohjavesialueella maanalainen pinnoitettu säiliö on poistettava.

Saako öljylämmityksestä luopumiseen vielä avustusta?
Valtion avustuksen haku päättyi 25.5.2026. Kotitalousvähennystä saa öljylämmityksestä luopumiseen 60 % työn osuudesta vuoden 2027 loppuun, enintään 3 500 euroa henkilöltä vuodessa.

Saako kotitalousvähennyksen, jos öljykattila jää varalle?
Saa tavallisen vähennyksen, mutta ei korotettua. Korotettu vähennys edellyttää, että öljylämmitysjärjestelmä poistetaan kokonaan.

Mietitkö, mikä lämmitysjärjestelmä sopii talollesi?

Kartoitamme tilanteen ja annamme selkeän suunnitelman ja tarjouksen ennen työn aloitusta. Pientalojen lämmitysremontteihin on mahdollista hakea Uponor KOTI -rahoitusta, jolla saa kuukauden kulutonta ja korotonta maksuaikaa. Palvelemme koko Pirkanmaan alueella. Pyydä tarjous tai katso alustava hinta hintalaskurista.

Tutustu myös

• Lämmitysjärjestelmän asennus
• Maalämpöjärjestelmät
• Lämmitysjärjestelmän huolto

Lähteet

• Motiva (päivitetty 5.5.2026). Mikä lämpöpumppu kannattaa valita kotiini? Saatavilla: motiva.fi
• Verohallinto (päivitetty 13.10.2026). Kotitalousvähennyksen määrä ja omavastuu. Saatavilla: vero.fi
• Verohallinto (päivitetty 27.10.2026). Mistä töistä kotitalousvähennyksen saa? Saatavilla: vero.fi
• Verohallinto (21.10.2026). Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä sekä öljylämmityksestä luopumisesta aiheutuneista töistä. Saatavilla: vero.fi
• Elinvoimakeskus (päiväämätön, haku päättyi 25.5.2026). Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi. Saatavilla: elinvoimakeskus.fi
• Pidä huolta öljysäiliöstäsi -esite (6.4.2021, julkaisijaa ei mainita, julkaistu Tampereen kaupungin sivuilla). Saatavilla: tampere.fi